Suomen historia

1. Aikojen alussa

s. 11

Viime jääkausi saavutti huippunsa noin 24 000 vuotta sitten (22 000 eKr.).
Seuraavien 14 000 vuoden aikana maapallon keskilämpötila nousi.
Kun lämpötilan nousun keskeytti 13 000 vuotta sitten tuhannen vuoden pituinen kylmä kausi, jäämassan etelä- ja kaakkoisreunaan syntyi valtava moreeniharju, joka ulottuu Suomen lounaiskärjestä maan itäosiin saakka.

Ensimmäiset asukkaat, s. 12

Lapväärtissä Pohjanmaalla löydettiin 1990-luvun lopussa jälkiä, ehkä peräisin neandertalinihmisistä, jotka ovat eläneet vähintään 40 000 vuotta sitten.
Seuraavat Pohjois-Euroopasta löydetyt inhimillisen kulttuurin jäljet ovat peräisin ajalta 8500 eKr.
Jotkut tutkijat väittävät, että suomea olisi puhuttu tässä maassa vasta viimeiset 1500 vuotta.
Toiset taas ovat päätyneet siihen, että kantaväestö olisi puhunut uralilaista kieltä, joka olisi siis ollut hallitsevana Suomessa yli 10000 vuotta.

s. 13

Ensimmäinen uusien maahanmuuttajien aalto hakeutui Suomenlahden yli noin 2500-2000 eKr.
Lounais-Suomessa oli ryhdytty viljelemään maata 0-400 jKr. Silloin alue elätti enintään muutaman kymmentuhatta ihmistä.

s. 14

Varhaisin kijallinen maininta suomalaisista — phinoi — on kreikkalaiselta Pytheaalta 400 eKr.
Seuraava on roomalaisen Tacituksen teoksesta Germania vuodelta 98 jKr — fenni.

s. 15

Kiinteä asutus keskittyi 700-luvulle saakka lounaisrannikolle, Kokemäenjoen viljaville seuduille ja järviseuduille Satakuntaan ja Hämeeseen. Pysyvää asutusta levisi myös Ahvenanmaalle ja Etelä-Pohjanmaan rannikoille.
Alettiin vasta puhua Suomesta 1400-luvulla ennen, kuin olisi kehittynyt valtiollista eikä kulttuurista kokonaisuutta.

Viikinkejä ja ristiretkiä, s. 17

Varjagipäälliköt ottivat vallan haltuunsa Novgorodissa (862) ja Kiovassa (882).

Maanviljelyä ja kauppa, s. 26

Viikinkikuningas Olavi (k. 1030) julistettiin pyhimykseksi.
Hansan verkoston menestys (1200-1500) perustui ennen muuta Novgorodin ja Bruggen välisen kauppareittiin.

s. 29

Kaskiviljely ei suinkaan ollut mikään alkukantainen viljelymuoto. Suomessa, sen tuottoli moninkertainen(20-30 x kylvösiemen) pysyvästi viljeityihin peltoihin (5-10 x kylvösiemen) nähden.

2. Ruhtinasvaltion synty

Kalmarin unioni, s. 35

Pähkinäsaaren rauhansopimus (1323).
Olavinlinnan rakentaminen (1470).
Täyssinäsin rauha (1595),

s. 36

Elokuussa 1521 Kustaa Vaasa valitiin Ruotsin valtakunnanhoitajaksi.
Kesäkuun 6. päivänä 1523 hän vannoi perinteisen kuninkaanvalan Strängnäsin valtiopäivillä.

Uskonpuhdistuksen politiikka, s. 37

Västeråsin valtiopäivät 1527: katolisen kirkon omaisuuden takavarikointi.

s. 39

Hampurin rauhassa 1536 Lyypekki joutui luopumaan lopuista valkasaatavistaan.

s. 41

1548: Mikael Agricolan Uuden testamentin käännös (Se Wsi Testamenti).

Hallinto ja talous, s. 44

1557: Novgorodin rauha.

s. 46

Vielä 1600-luvun lopussa noin 6600 asukkaan Turku oli väkiluvultaan yli kaksi kertaa suurempi kuin valtakunnan muut Viipuri, Uppsala, Norrköping ja Kalmar. Suurin oli Riika, Baltian maakunnissa.
1550: Helsingin perustaminen.

Sotia ja sukuriitoja, s. 49

Kustaan kuolema: 1560.
Eerik XIV vallanperijä.
Juhanan naitua 1562 Puolan prinsessan Katariina Jagellonican Eerik vangitti veljensä maanpetoksesta.

s. 50

Juhana III:n hallituskausi (1568-1592).

s. 52

Sigismund vallanperijä, ja Puolan kuningas. 1593 hän suostui luterilaisen opin virallistamiseen Ruotsin valtakunnassa. Kruunattiin Ruotsin kunikaaksi.
Mutta Kaarle pääsi valtionhoitajaksi ja puhksei avoin valtataistelu.
Suomessa vallitsi Sigismundin uskollinen kannattaja, Klaus Fleming.

s. 53

1597: Nuijasota.
1599: Turun linnan valtaus.
1604: Kaarle IX.

3. Pohjolan suurvalta

Laajentumisen käyttövoimat, s.56

1610: Ruotsin armeja Moskovassa.
1617: Stolbovan rauha.

Kreivin aikaan, s. 62

1644-1654: Kuningatar Kristiina.

Luterilainen yhtenäiskulttuuri, s.72

1541: Raamatun täydellinen ruotsinnos. 1642: suomennos.

Itsevaltius ja tuho, s. 75

1680: itsevaltius (kruunun ja kirkon liitto).

s. 77-78

Kaarle XII.
1696-1697: nälänhätä. 30 prosenttia Suomen väestöstä menehtyi.

s. 79

Suuri Pohjan sota.
1709: Poltava.

4. Tukholmasta Pietariin

Nevan kaupunki ja Viapori, s. 84

Hatut ja myssyt.
1741-1743: hattujen sota.

Taloudellinen ja sosiaalinen muutos, s. 93

1792: Kustaa III:n murha.
Pehr Kalm, P.A. Gadd, Henrik Gabriel Porthan.

Suomen sota, s. 105

Kustaa IV Aadolf.
1809: vallankaappaus. Kaarle XIII.
1818 Jean Baptiste Bernadotte, Kaarle XIV Juhana.

5. Pax Russica

Venäjaän liittyminen, s. 111

1809: Haminan rauhansopimus. Porvoon valtiopäivät. Suomen kenraalikuvernööri Barclay de Tolly.

s. 113

1812: senaatissa, venäläiset puheenjohtajat puhuivat ranskaa.
Helsinki pääkaupunki.

Keisarillisia korotuksia, s. 115

1808: Helsingin palo. Carl Ludvig Engel.

Kansallinen herätys, s. 125

Missä määrin suomalaiset kokivat itsentsä kansakunnaksi 1800-luvun alkupuoliskolla?
ruotsalaisia emme enää ole — venäläisiksi emme tahdo tulla.

6. Lisääntyvä autonomia

s. 139

Aleksanteri II.
1863: säännölliset valtiopäivät.

Valtiopäivät viriävät, s. 143

1865-1877: rahanuudistukset — markka ja penni.

Orastavaa teollistumista, s. 150

1867-1868 nälkävuodet

Kansalaisyhteiskunta, s. 155

(1880-1910) 280 000 henkilöön muutt Pohjois-Amerikkaan. 100 000 palasi myöhemmin takaisin.

Kultuurinen esiintulo, s. 160

1871: Seitsemön veljestö, Kivi
1875: Maamme kirja, Topelius 1880: Minna Canth

s. 164

1907: Tampereen tuomiokirkko 1910: Kansallismuseo 1916: Helsingin rautatieasema

s. 166

1898: Nikolai Bobrikoff kenraalikuvernööri

s. 168

1904: Venäjän-Japanin sota. Bobrikoffin murha.

7. Taisteleva itsenäisyys

Sisällissota, s. 174

27 tammikuuta 1918: punakaartit ottivat vallan haltuunsa.

s. 176

1917: 30 000 asestettuja punakaartilaisia.

s. 179

3.4.1918: saksalainen divisioona Hankoon, ja 11 päivän jälkeen Helsinkiin.
Sodassa kaatui lähes 11 000 sotilasta (530 punaista, 3400 valkoista, 600 venäläistä, 300 saksalaista) Kuolleiden kokonaismäärä: 38 500
13 500 kuoli kulkutauteihin ja aliravitsemukseen leireillä.

Haparoivaa parlamentarismia, s. 187

1929-1930 Lapuan liike (johtaja: Vihtori Kosola)
Heinäkuussä 1930 12 000 miehen marssi pääkaupunkiin.

Kasvua ja tekniikka, s. 193

1924: säännöllinen lentoliikenne vesitasolla Helsingistä Tukholmaan ja Tallinaan.
1930: Lentokentät, ja lentoliikenne.

s. 194

1929: valtakunnallinen sähköverkko. Imatran vesivoimala.

Kansallista, modernia, populaaria, s. 200

1920: Saksa ensimmäinen vieras kieli koko Pohjolassa.

Epäröivä aseveli, s. 210

Jatkosota. Kuusi saksalaista divisioonaa (90 000 sotilasta) Pohjois-Suomeen.
25 000 miestä kaatui. 1941-1942 elintarvikepula. Kolmasosa sotavangeista )20 000= kuoli sotaleireissä.

s. 215

19.9.1944 välirauhasopimus. 1947: Pariisin rauhankonferenssi. Sotakorvaukset 300 millioonaa dollareita.

8. Hyvinvointi ja puolueettomuus

9. Suomi ja Eurooppa